Tässä kirjoitussarjassa erilaiset ympäristöasiantuntijat sekä kierrätyksen ja uusiokäytön osaajat kertovat ajatuksiaan mm. kestävästä kulutuksesta ja kulutuksen ympäristövaikutuksista. Nyt kirjoittaa Tiia Katajamäki, Rakennusviraston projektiasiantuntija Energiatehokkaasta Helsingistä.
Energiatehokkuus kuuluu erityisesti kaikille 
Energiatehokkuus on vaikeasti hahmotettavissa oleva määre, jonka pystyy vangitsemaan teknisiin termeihin sekä tilastoihin, mutta harvoin sillä on kuitenkaan suurta käytännön merkitystä kuluttajan arjessa. Kaupunkilaisena ja eritoten kerrostaloasujana on tottunut siihen, että halpaa sähköä tulee pistokkeesta, kuumaa vettä hanasta ja sillä hyvä.
Näkökulma muuttuu kun alkaa tarkastella asiaa suuremmassa mittakaavassa. Sähkön hinnalle ei ole povattu muuta kuin nousujohteista uraa, ja niin valtiota, yrityksiä kuin kuntia tulee koskemaan enenemässä määrin tiukentuneet hiilidioksidipäästömääräykset. Jollei energiatehokkuus ole vielä edellytys oman organisaation toiminnalle, niin se vähintäänkin alkaa tarkoittaa rahansäästöä ja järkevää toimintaa. Sama koskee tulevaisuuden kuluttajaa.
Miltä näyttää energiatehokas Helsinki vuonna 2020?
Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta asetetut tavoitteet saavutetaan, tarvitaan saumatonta yhteistyötä kaupungin ja sen sidosryhmien välillä. Käytännön toimenpiteiden lisäksi tarvitaan neuvontaa, verkostoja sekä hyviä uusia käytäntöjä niin kaupunkitasolla, yksityisellä sektorilla kuin helsinkiläisten arjessa.
Toimenpiteitä tullaan toteuttamaan useilla sektoreilla: erityisesti rakennuksissa ja liikenteessä on suuri potentiaali vähentää energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjä. Olemme aloittaneet kartoittamaan parhaita energiatehokkuuden käytäntöjä yksityisen sektorin kanssa ja syksyllä 2011 käynnistyy erillinen hanke yhteistyön kehittämiseen.
Kevyin askelin Helsingissä: kaupunkilaisten energialupauksia
Omistajuutta omasta kotikaupungista
Miksi sitten kaupunkilaisen tulisi kiinnostua energiatehokkuudesta, kun Helsinki jo tekee asian eteen paljon työtä? Vaikka kaupunki vähentäisi oman toimintansa energiankäytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä yli 20 %, ei kokonaispäästötavoitteeseen päästä ilman saumatonta yhteistyötä Helsingin asukkaiden ja yritysten kanssa., miten energiatehokkuutta voisi edistää Helsingissä?
Helsinkipäivänä 12.6. kävimme Esplanadilla keskustelemassa, miten energiatehokkuutta voisi edistää kaupunkilaisten näkökulmasta. Kaupunkilaisten mukaan saamiseksi olemme aloittaneet myös Kevyin askelin Helsingissä -kampanjan, joka kannustaahelsinkiläisiä ottamaan pieniä ekologisia askelia omassa elämässään. Ilmastolupaus voi olla lupaus suosia energiatehokkaita laitteita mutta se voi tarkoittaa myös lähiruokaillallisia hyvässä seurassa, hyö tyliikuntaa autoilun sijaan tai jaettua yhteiskuljetusta työpaikalle. Mikä on sinun seuraava askeleesi?
Helsinki on avannut kestävän energiankäytön toimenpideohjelmansa julkiseen kommentointiin 7.6- 28.6. ajalle. Haemme kaupunkilaisten, yritysten sekä kansalaisjärjestöjen kommentteja:
Miten edistää energiatehokkuutta Helsingissä? Parempia pyöräilymahdollisuuksia? Toimivampia liikenneyhteyksiä? Energiatehokkaampia kouluja ja kirjastoja? Kannustimia ja kattavampaa tietoa kuluttajalle? Vai jotain aivan muuta? Kommentoi ja osallistu keskusteluun energiatehokashelsinki.fi -sivustolla 28.6.11 mennessä Löydä Energiatehokas Helsinki myös Facebookista!
